Nuorten Luonto

Ajankohtainen Pihka-tehtävä: Linnut tutuiksi

Julkaistu: 4.3.2014

Tähdet: 1–2
Aika: ympäri vuoden
Kesto: tarpeen mukaan
Tarvikkeet:

● kiikari
● lintukirja
● muistiinpanovälineet
● (kamera ja/tai piirustusvälineet)

Tutustu lintuihin ja lintuharrastukseen! Linnuista voi aina oppia uutta, mutta tämän tehtävän voit suorittaa yhden tai kahden tähden laajuisena. Tehtävä on suoritettu, kun nämä kohdat täyttyvät:

Yhden tähden tehtävä (perustehtävä):

● olet käynyt ainakin kahdesti vähintään puolen tunnin mittaisella linturetkellä ja

● olet havainnut joko vähintään viisi itsellesi uutta lintulajia tai yhteensä vähintään 20 lintulajia (tuttuja tai uusia).

Kahden tähden tehtävä (laajennettu tehtävä):

● olet käynyt ainakin kolmesti vähintään puolen tunnin mittaisella linturetkellä ja

● olet havainnut joko vähintään 10 itsellesi uutta lintulajia tai yhteensä vähintään 40 lintulajia (tuttuja tai uusia).

Itsellesi uusi lintulaji tarkoittaa lajia, jota et ole ennen nähnyt tai kuullut. Pidä kirjaa havaitsemistasi linnuista, jotta pysyt selvillä, montako lajia olet nähnyt. Jos perustehtävän suoritettuasi päätätkin tehdä tehtävän laajempana, voit laskea suoritukseen mukaan jo siihen mennessä tehdyn työn (eli jos olet jo käynyt kahdella retkellä ja havainnut 20 lajia, vielä yksi retki ja 20 lisälajia riittävät).

Vinkkejä!

● Lajeja löytyy eniten, jos retkeilet erilaisissa ympäristöissä (pihoilla, metsissä, pelloilla jne.). Helpointa on aloittaa oman lähiympäristön linnuista.
● Lähes koko Suomessa järjestetään linturetkiä ja muuta harrastustoimintaa. Voit mainiosti osallistua järjestetyille retkille tätä tehtävää varten.

www.luontoliitto.fi/pihka

Makumatka maailman ympäri: Italia

Julkaistu: 4.3.2014

Italian yltäkylläistä päivällispöytää kannattelee neljä tukipilaria. Näitä ovat raaka-aineiden korkea laatu, maan alueiden tarjoama monipuolisuus, perinnetietoisuus sekä kenties tärkein, italialaisten asenne ruokaa ja juomaa kohtaan. Ateriointi onkin silkkaa nautintoa ja aistien juhlaa. Kokoa ystävät ja perhe koolle pastapatojen ääreen!

Pastalaji valitaan niin, että se on sopiva pari kastikkeelle. Nauhamaiselle spagetille sopii juoksevampi kastike, kun taas kuviopastan kastikkeessa voi olla suurempiakin sattumia joukossa. Pasta on valmista herkuteltavaksi, kun se on al dente eli antaa hieman vastusta hampaille. Silloin on aika ottaa pastakattila liedeltä, valuttaa keitinvesi pois ja tarjoilla ateria – hyvässä seurassa luonnollisesti!

Sitruunaiset pestoveneet

• Endiivisalaattia
• Kesäkurpitsa
• 1 sitruuna
• Kypsä avokado

Pesto

• Ruukullinen tuoretta basillikaa
• 2 rkl kuivattua nokkosta
• 1 dl saksanpähkinöitä tai siemensekoitusta
• 4 rkl oliiviöljyä
• Ripaus suolaa
• Vettä

Vamista ensin pesto. Liota saksanpähkinöitä muutama tunti tai yön yli. Kaada vesi pois ja soseuta kaikki peston ainekset sauvasekoittimella korkeassa kulhossa. Lisää tarvittaessa öljyä tai vettä jos haluat pestosta juoksevampaa. Voit tarjota pestoa myös pastan kastikkeena tai vaikka leivänpäällysteenä.

Raasta kurpitsasta pitkiä suikaleita raastinraudalla, niin että se muistuttaa spagettia. Asettele kesäkurpitsaspagetti sekä avokadon palasia endiivisalaatin lehdille, purista sitruunamehua päälle ja lisää vielä pestoa. Koristele sitruunaviipaleilla. Voit asettaa veneen päälle myös kannen toisesta salaatinlehdestä.

Valkopapupasta

• 300g kypsiä valkopapuja
• 100g herkkusieniä siivutettuna
• 3 rkl öljyä paistamiseen
• 3 valkosipulin kynttä murskattuna
• 2 dl kaurakermaa
• Tuoretta salviaa
• Ripaus suolaa

Paista siivutetut herkkusienet ja valkosipulit öljyssä. Lisää pavut ja kaurakerma ja anna hautua 10 minuuttia. Lisää lopuksi ripaus suolaa maun mukaan sekä tuoretta salviaa. Tarjoile esim farfalle- tai fusilli-pastan kastikkeena.

Soijabolognese

• 2 dl tummanruskeaa soijarouhetta
• 4 dl vettä
• 1 porkkana raastettuna
• Sipuli pilkottuna pieneksi
• Tölkki tomaattimurskaa
• 3 valkosipulin kynttä murskattuna
• 3 rkl öljyä paistamiseen
• 3 rkl soijakastiketta
• 3 rkl pizzamaustetta (oreganoa, basillikaa ja ripaus mustapippuria)
• Ripaus chiliä
• Ripaus suolaa
• Kirsikkatomaatteja ja tuoretta basillikaa koristeluun.

Paista valkosipuli ja porkkana öljyssä ja lisää mausteet ja vesi, tomaattimurska sekä soijarouhe. Anna hautua 15 min. Lisää lopuksi silputtu basillika ja koristele halkaistuilla kirsikkatomaateilla. Tarjoa nauhaspagetin kanssa.

Suklaakonvehdit

• 2 rkl kylmäpuristettua kookosöljyä
• 3 rkl raakakaakaota
• Kourallinen manteleita rouhittuna
• Hunajaa tai kookossokeria maun mukaan.

Sekoita kaikki ainekset mantelia lukuun ottamatta vesihauteessa ja kaada esim laakeaan pakasterasiaan, jonka pohjalle olet asetellut mantelit. Anna jähmettyä pakastimessa noin tunnin verran. Irrota suklaa rasiasta ja taita herkku pienemmiksi paloiksi. Tarjoa esim espresson seurana.

Teksti ja Kuvat: Emilia Raunio

Eriskummalliset naapurit

Julkaistu: 4.3.2014

Kerrostalon elämä on yhtä kuin monenkirjavia ihmisiä, tarinoita ja tapahtumia pienessä, kompaktissa tilassa. Naapuriapu tuo hyvän mielen ja erilaisiin ihmisiin tutustuminen avartaa parhaimmillaan maailmaa suoraan kotioven kynnyksellä.

Naapurisopu voi kuitenkin olla koetuksella, jos ohuen seinän tai katon taakse saa erityisen äänekkään tai aivan erilaista elämänrytmiä viettävän yksilön. Mikä neuvoksi, kun naapurin ärsyttävät elämänäänet tunkeutuvat omalle reviirille ilman lupaa?

Tällä erikoispalstalla taloyhtiön isännöitsijä paljastaa lukijoillemme kolme asukkailtaan tullutta kiperää kirjettä. Tunnistatko kuvasta kirjeiden henkilöt tai muita sinulle ennestään tuttuja naapurihahmoja?

Kirje 1:

Hyvä isännöitsijä,

Kerrostalomme elämä on mennyt viime aikoina aivan mahdottomaksi! Sen jälkeen kun eräs nimeltämainitsematon herrahenkilö muutti taloon, en ole saanut juoda päiväkahvejani kertaakaan rauhassa ilman ainaisia bossanovarytmejä seinän takaa! Iskelmäradion virittäminen täysille äänitehoille ei sekään riitä peittämään läpitunkevaa torvea. Voisiko taloyhtiön sääntöjen nojalla asukkaan häätää yleisrauhan häiritsemisen vuoksi tai vähintäänkin pakottaa hänet asentamaan erikoisvalmisteiset lattialevyeristeet asuntoonsa? Myös asunnon 18 herralle voisi antaa huomautuksen toistuvasta juhlimisesta vielä iltahiljaisuusajan jälkeen!

Toiveikkain terveisin, Hilja Herkkähermo

Kirje 2:

Arvoisa herra isännöitsijä,

seinänaapurini, nuoren opiskelijaneiti Annan vieraana on hyvin usein viime aikoina käynyt miesseuraa. Mielelläni antaisin nuorenparin rakkauden kukkia, mutta en saa öisin unta kuulolaitteeni poistosta huolimatta, kun seinän takaa kantautuu mitä voimakkaimpia ääniä. Tilanne on hyvin kiusallinen, ymmärrättehän! Olisikohan teidän mahdollista isännöitsijän arvovaltanne turvin huomauttaa Anna-neidille hienovaraisesti asiasta? En itse tohdi ottaa näin arkaluontoisia asioita puheeksi hississä tervehtiessämme, vaikka tilanne aiheuttaakin minulle jatkuvaa univajetta.

Kunnioituksella,

Kyllikki Kyylänen

Kirje 3:

Tiedote isännöitsijälle:

Yläkerran Finnhits 8 -esitys ylitti melurajan eilen klo 19:56. Varoituskirje lähetetty asianomaiselle. Asunnosta 42 kuului huolestuttavaa huutoa ja riidan ääniä klo 20:59–21:32 samana iltana. Poliisivoimat saapuivat hälytyssoitosta rauhoittamaan tilannetta. Asunnon 3 rasavillit kaksoset harjoittivat tänään iltapäivällä pihakatoksen polkupyöriin kohdistuvaa ilkivaltaa. Tapauksesta tehty rikosilmoitus. Jatkuvat vesiputkien äänet antavat aihetta epäillä alkavaa kosteusvauriota asunnossa 49. Kosteusmittaus tilattava!

Raportti 29. tammikuuta 2014Urpo Urkkija

Teksti: Iitu Kiminki

Kuva: Nana Sjöblom

Kunnianosoitus pohjoisille metsille

Julkaistu: 4.3.2014

Kirja: Ville Suhonen, Hannu Siitonen ja Mikko Pöllänen: Metsän tarina, Maahenki 2013, 216 s.

Metsän tarina johdattaa lukijan syvälle aarniometsän uumeniin ja tutustuttaa kiehtoviin tarinoihin ja uskomuksiin metsistä ja niiden asukkaista. Mystisenä, toisinaan pelottavanakin paikkana näyttäytyvän vanhan metsän kätköissä tavataan niin metsänhaltijan taikalintu metso, onnettomuuksia tuovat pimeän linnut pöllöt, kuin taikavoimia sisältävää kiveään puolustavat käärmeetkin.

Elokuvasta poiketen kirjassa sivutaan myös ihmistoiminnan vaikutusta metsiin ja suomalaisten metsäsuhteen muuttumista: takapihoilta alkaneet laajat tutkimattomat erämaat ovat jo kauan sitten hävitetty, ja talousmetsien puurivien väleistä on turha etsiä aarniometsien lumoavaa tunnelmaa.

Kirja on hieno kunnianosoitus pohjoisille metsille. Ville Suhosen kirjoittaman tarinan lisäksi vähintään yhtä tärkeä rooli on Hannu Siitosen ja Mikko Pölläsen upeilla valokuvilla suomalaisista ikimetsistä.

Teksti: Kukka Kyrö

Helsingin kaavoitus menossa metsään

Julkaistu: 4.3.2014

Helsingissä kamppailtiin loppuvuodesta 2013 ankarasti Meri-Rastilan hienon metsäalueen puolesta. Luonto-Liitto oli mukana järjestämässä tempauksia ja mielenosoituksia, kun alueen rakennuskaava eteni valtuuston käsittelyyn. Paikallisten asukkaiden ja muiden luonnonystävien kovasta vastarinnasta huolimatta Meri-Rastilan metsään päätettiin rakentaa kerrostaloja.

Luontoliittolaiset ja asukkaat järjestivät 23.11. Meri-Rastilan metsässä tempauksen, jossa kaavoitettava alue merkittiin 70 hengen voimin maastoon värikkäillä nauhoilla ja kantaa ottavilla kylteillä. Kaava-alueen suuri koko ja talojen alle jäävät vanhat puut ja siirtolohkareet tehtiin tempauksella näkyviksi kaikille metsässä liikkujille. Samalla kannustettiin ihmisiä antamaan palautetta päättäjille ja vaatimaan metsän säästämistä.

Vielä kaksi päivää ennen ratkaisevaa kaupunginvaltuuston kokousta järjestettiin Sanomatalolla sadan hengen mielenosoitus Meri-Rastilan ja muiden uhattujen kaupunkimetsien puolesta. Samana päivänä tuntemattomana pysytelleet yksityishenkilöt julkaisivat kaupunkimetsien puolesta näyttävän mediakampanjan useassa sanomalehdessä ja radiossa.

Valtuutettujen kantoihin yritettiin vaikuttaa viime hetkeen asti jakamalla kaupungintalolla kokoukseen menijöille tietoiskuja flaijereina. Valtuustoryhmille käytiin myös luovuttamassa Meri-Rastilan metsän sekä samoin rakentamisen uhkaamien Kivinokan ja Vartiosaaren puolesta vetoomus, jonka oli tuolloin allekirjoittanut yli 3000 ihmistä. Adressin voi edelleen allekirjoittaa netissä.

Helsingin kaupunki kasvaa voimakkaasti ja aikoo kasvaa tulevaisuudessa vielä voimakkaammin. Asuntoja tarvitaan lisää, mutta kasvava asukasmäärä tarvitsee myös lähiluontoa. Kaupunkia pitää mielummin tiivistää kuin levittää tärkeimmille viheralueille.

Jos haluat mukaan puolustamaan Helsingin metsiä, ota yhteyttä metsävastaavaan: lauri.kajander@luontoliitto.fi.
LUPin puheenjohtaja Sonja Martikainen merkitsee kaavoitettavaa aluetta Meri-Rastilan metsässä.

Teksti: Lauri Kajander

Kuva: Luonto-Liiton metsäryhmä

Kulutus.fi: Saisinko lainata koiraasi?

Julkaistu: 4.3.2014

Tavaroiden lainailu ja yhteisomistaminen on trendikästä. Netin lainaus- ja vuokrauspalvelut mahdollistavat vaikkapa uuden harrastuksen kokeilemisen ilman, että välineitä tarvitsee ostaa omaksi. Vaatteitakin voi nykyään lainata vaatelainaamosta. Tiesitkö, että kirjastosta voi lainata lautapelejä? Netin lainauspalveluiden ongelmana on, että tavaran tarve pitäisi yleensä tietää etukäteen, jotta saadaan sovittua tapaamisaika tavaran omistajan kanssa. Spontaaniin lainaushaluun en edelleenkään keksi parempaa ratkaisua kuin naapurin ovikellon soittaminen. Löytyisiköhän naapurustosta koira, jota voisin lainata lenkkikaveriksi? Tai mitä jos lainaisin naapurin muksun pulkkaa ja lähtisin laskemaan mäkeä? En ole vielä toistaiseksi uskaltautunut naapurien ovelle. Pulkka jäisi kyllä muutenkin lainaamatta, lainattu tavara kun ei missään nimessä saisi rikkoutua käytössä. Ehkä on parempi lainata lumilapio ja auttaa lasten vanhempia autojensa esiin kaivamisessa!

Lue tuoreimmat kulutuskriittiset pohdinnat osoitteesta Kulutus.fi!

Teksti: Nelli Heinimo