Nuorten Luonto

Tulevaisuudenkuvia ekologisella näkökulmalla

Julkaistu: 27.2.2014

Novellikokoelma: Saara Henriksson ja Erkka Leppänen (toim.): Huomenna tuulet voimistuvat, Osuuskumma,

212 s.

Millaisessa maailmassa elämme tulevaisuudessa? Entä millainen on luontosuhteemme? Saara Henrikssonin ja Erkka Leppäsen toimittamassa novellikokoelmassa Huomenna tuulet voimistuvat yksitoista kirjailijaa on kuvitellut tulevaa. Kokoelmassa ekoscifin kautta käsitellään ruoan ja luonnonvarojen riittävyyttä, luonnosta vieraantumista, ilmastonmuutoksen seurauksia, ekoterrorismia ja yhteiskunnan konsensushakuisuutta. Jotkut novellit maalaavat dystopioita, toiset ovat arkisempia ja henkilöt yrittävät pitää kiinni luonnosta, joka on osa heidän inhimillisyyttään. Lukukokemuksena tämä kokoelma oli kiinnostava ja tuore, joskin paikoin epätasainen. Suosikikseni nousi Jussi Katajalan Mare Nostrum, jossa meri tekee iskun saasteita, liikakalastusta ja melua vastaan. Tulevaisuuden kuvat muuttuvat käsin kosketeltaviksi ja kuten Risto Isomäki esipuheessa toteaa: ”Sinun kannattaisi alkaa uskoa science fiction –tarinoihin. Elät sellaisessa.”

Hanna Aho

Trashionista ei jouluna stressaa

Julkaistu: 11.12.2013

Teksti: Aino Saarenmaa, kuvat: Hanna Heikkilä

Outi Pyy vähät välittää lahjoista ja kimaltelevista joulupalloista. Jouluna heitetään kännykkä nurkkaan ja keskitytään yhdessä olemiseen.

Isoon omakotitaloon Pohjanmaalla mahtui paljon sukulaisia. 1980-luvun nousukauden mukaisesti kuusen alla odotti järjetön määrä lahjoja. Sellaisena Outi Pyy muistaa lapsuutensa joulut. Paketeista paljastui usein etenkin muovailuvahaa ja värityskirjoja. Tuleva trashionista oli jo pienenä innokas askartelija.

– Paras joululahja oli Hello Kitty -penaali, sellainen suorakulmainen laatikkomalli. Sen sisällä oli Hello Kittyn koti, se oli sairaan hieno, Pyy muistelee.

Idylliset joulut jatkuivat vanhempien eroon asti. Klassista perhejoulua Pyy ei ole viettänyt enää kahteenkymmeneen vuoteen. Nykyään joulut vietetään leppoisasti ystävien kesken. Kaveriporukalla vietettyyn jouluun kuuluu kuohujuomaa ja silakkapottuja. Ruokaa ei syödä sivistyneesti pöydän ääressä, vaan kylki kylkeä vasten keittiöön ahtautuneena.

Perhejoulujen mukana katosivat myös jouluperinteet yhtä lukuun ottamatta. Hautausmaalla on käytävä joka vuosi.

Jos vanhat pinttyneet tavat eivät miellytä, tilalle voi huoletta keksiä omia. Pyy kertoo ystävästään, joka ei halunnut ostaa joulukuusta, joten jälkikasvun riemuksi piti keksiä jotain muuta. Kunniapaikan saivat kaksi jouluhiirtä, jotka nostetaan juhlallisesti esille aina joulun aikaan.

– Miksi kaiken pitäisi jouluna olla samanlaista kuin naapurissa? Eihän niin ole arkenakaan.

Eikä trashionistankaan kotoa löydy joulupalloja tai kimaltelevia köynnöksiä. Ennen joulutunnelmaa toivat kirpputorilta ostetut joulukoristeet, mutta pikkuhiljaa koti muuttui työhuoneeksi.

– On mulla vielä pieni muovinen pöytäkuusi.

Kaunis paketti on tärkeämpi kuin turha lahja

Joululahjoja Pyy ei ole ostanut enää moneen vuoteen. Kivoja asioita voi pitää silmällä vuoden ympäri, ja jos jotain erikoista sattuu eteen, sen voi antaa lahjaksi muulloinkin kuin jouluna. Läheisiä voi muistaa myös tekemällä jotain yllättävää.

– Olen huono kokkaamaan, mutta leivoin kerran lahjaksi korvapuusteja. Niistä tuli hyviä, ja kaikki olivat ihan ihmeissään.

Trashionistalle on kuitenkin tärkeää, että paketit näyttävät kauniilta. Lahjat hän pakkaa usein kenkälaatikoihin, jolloin paketit on helppo avata, ja niitä voi käyttää uudelleen. Sanomalehti ja videokasetin nauha ovat jo klassisia paketointivälineitä.

Varsinaisista joululahjavinkeistä Pyy ei innostu, mutta aineettomia ideoita löytyy. Lupaudu lastenhoitajaksi ja anna lapsiperheen vanhemmille vapaa viikonloppu. Auta joulusiivouksessa. Muista lähettää joulukortit. Leivo. Älä räplää kännykkää muiden seurassa.

– Läsnäolo on tärkeämpää kuin lahjat. Jos on pakko ostaa, osta palveluja, tai hanki jotain kirppikseltä.

Kirpputorilta ostettujen tavaroiden antaminen voi kuitenkin tuntua kiusalliselta. Käytetyt lahjat mielletään helposti huonommaksi kuin uudet. Käytetty on symboli köyhyydelle, eikä kukaan halua vaikuttaa köyhältä.

– Häpeä on Suomessa alkoholismiakin pahempi ongelma, se estää meitä tekemästä monia asioita.

Rauhallisen mielen voi löytää vaikka netistä

Jo Pohjanmaalla vietettyinä jouluina Pyy suoristi rypistyneitä lahjapapereita ja neuvoi miten paketit voi avata repimättä. Myöhemmin Espoossa hän lajitteli omassa huoneessaan keräyspaperia ja poisti varmuuden vuoksi jopa kirjekuorien muovi-ikkunat.

Ekoilua Pyy oppi isoäidiltään, jonka kanssa hän pääsi ensimmäistä kertaa kirpputorille noin viisivuotiaana. Helsinkiin oli juuri tullut metro, ja sillä matkustaminen oli jännittävää. Sörnäisissä sijaitseva kirpputori oli iso, kummalliselle tuoksuva halli täynnä romua. Isöäidin antamilla markoilla Pyy teki ensimmäisen kirpputoriostoksensa.

– Ostin pienen savimaljakon. Olin nähnyt jossain Ming-vaaseja, lisäksi se pieni maljakko oli juuri täydellisen kokoinen barbeille, Pyy nauraa.

Kulutuskriittisyys loksahti pysyvästi osaksi arkea viimeistään 1990-luvun lopulla, kun Pyy valmistui designompelijaksi. Työ vaatekaupassa opetti paljon vaateteollisuudesta ja markkinoinnista, eikä kaupoissa luuhaaminen enää kiinnosta.

– Kerran vuodessa käyn ostamassa luomupuuvillaisia alushousuja, sukkia ja sukkahousuja.

Ehkä juuri kauppakeskuksista vapautuminen on tehnyt Pyystä rauhallisen. Joulustressikin on hänelle vieras käsite. Pyyn vinkki rauhalliseen ja stressittömään joulukuuhun on ostoskeskusten vältteleminen. Sen sijaan voi surffata vaikka netissä ja tutkia lukemattomia tee-se-itse-ideoita.

Ehkä tämän joulun teema voisikin olla yksilöllisyys. Kun kaikkea ei tee kaavojen mukaan, lopputulos on yksilöllinen ja sitäkin merkityksellisempi. Kysy vaikka trashionistalta.

Outi Pyy on helsinkiläinen trashionista ja bloggaaja, jonka mielestä muotiharrastuskin voi olla ekologinen. Hän kirjoittanut myös Trashion!-kirjan (2012), jossa opastetaan kierrätysmuodin tekemiseen. Kirja esiteltiin Nuorten Luonnon numerossa 2/2013. Outi Pyyn blogeja voi seurata osoitteissa outilespyy.com ja www.outsapop.com.

Kohti talven napaa

Julkaistu: 11.12.2013

Teksti: Kati Tiitola, kuvitus: Eero Astala

Joulun ja keskitalven aikaan on kautta aikain, niin esikristillisenä kuin kristillisenäkin aikana, liittynyt käsitys pyhästä. Talvipäivänseisauksen aikaa on pidetty voimallisena ajanjaksona, joka ihmisyhteisön tulee huomioida toimissaan ja elämänrytmissään.

Kontrasti nykyaikaan on suuri. Voimakkaasti maallistuneessa yhteiskunnassamme ainoat pyhät asiat vaikuttavat olevan talouskasvu ja raha.

Kirkollisia pyhäpäiviä siirrellään kalenterissa huoletta viikonloppuun talouskasvun tieltä, mutta jouluun ei sentään vielä ole uskallettu kajota. Johtuneeko tämä siitä, että joulu on saatu perusteellisesti valjastettua markkinatalouden rattaiden osaksi?

Mitä tämä meille edelleen suotu lepokausi keskellä talvea maallistuneessa yhteiskunnassamme ihmisille merkitsee?

Kun pohdin joulun merkitystä itselleni, mieleeni palaa äitini kertoma tarina omasta lapsuuden joulustaan. 1950-luvun maalaiskodeissa lahjat tehtiin itse ja perheen lapset saivat jokainen yhden lahjan. Kun syksy eteni pidemmälle, isoäitini jäi iltaisin muiden nukkumaan mentyä puuhailemaan jotain salaperäistä. Aattoiltana salaisuus paljastui; isoäitini oli ommellut tyttärilleen upeat nuket. Lahja oli arvatenkin erittäin mieluisa ja teki äidistäni ikionnellisen.

Tässä lahjanukessa tiivistyy itselleni joulun syvin merkitys: lämpö, luovuus ja lähimmäisten sekä yhteisön muistaminen. Valitettavasti vaikuttaa siltä, että olemme ajautumassa kauas juuri niistä asioista, jotka tekevät elämästämme arvokkaan ja elämisen arvoisen.

Herää kysymys, minkä arvoinen on elämä, jossa tärkein tehtävämme yhteisössä on kuluttaminen? Voisimmeko tietoisesti alkaa muuttaa keskitalven juhlaa kohti sen alkuperäistä merkitystä?

Kirjoittaja on metsässä viihtyvä kulttuurintutkija.

Uusi vuosi tähtitaivaan alla

Julkaistu: 11.12.2013

Teksti: Sonja Martikainen, kuva: Teemu Saloriutta

Rakettien pauke ja suuret väkijoukot eivät houkuttele rauhaa rakastavaa luontoihmistä. Onneksi uutta vuotta voi juhlia myös toisin.

Kertakäyttöastiat ja ilotulitusraketit jäävät muistuttamaan vuoden vaihtumisesta kaupunkien kaduille. Sen sijaan kaikkialla luonnossa vuosi vaihtuu hiljaisuuden keskellä, huomaamatta. Puut seisovat liikkumatta paikoillaan. Niiden täytyy vain sopeutua kylmimpään vuodenaikaan, luonto on armoton.

Talvisessa maisemassa aika näyttää pysähtyneen, talviretkeily onkin hyvä keino pysähtyä itsekin luonnon äärellä. Lumisen metsän katveessa, tähtitaivaan alla, voi kiireettä muistella kuluneen vuoden tapahtumia ja pohtia tulevaa. Ajatus rakettien paukkeessa tehdyistä uuden vuoden lupauksista tuntuu pinnalliselta. Luonnossa tuntee itsensä pieneksi, mutta samalla osaksi jotakin suurta.

Historian havinaa hiihtoretkellä

Vuoden 2007 viimeisinä päivinä vasta perustettu Luonto-Liiton Uudenmaan piirin retkiryhmä järjesti ihka ensimmäisen sydäntalven hiihtoretken. Suuntana oli Pohjois-Savon perukoilla sijaitseva Talaskangas, joka on merkittävä paikka myös Luonto-Liiton 70-vuotisella taipaleella.

Tämän vuoden hiihtoretkellä palataan Talaskankaalle. Talaskangas ja siellä käydyt metsätaistot ovat jääneet kirjoihin tapahtumaketjuna, jossa aktivistien päättäväisellä ja rohkealla toiminnalla 1980–1990-lukujen taitteessa oli merkittävä vaikutus vanhojen metsien kartoitukselle ja suojelulle.

Sydäntalven hiihtoretkestä on tullut yksi vuoden suosituimmista. Joka vuosi mukana on ollut myös talviretkeilyn ensikertalaisia. Mukaan voi hyvin lähteä vaikkei omistakaan metsäsuksia tai niihin sopivia talvisaappaita, molempia on mahdollista lainata.

Viime uuden vuoden hiihtoretki Patvinsuolle tarjosi ensi kertaa mukana olleelle mieleenpainuvia kokemuksia. Talviretkeily ei tarkoitakaan ääriolosuhteita tai selviytymiskamppailua! Hiihdellessä kylmyys ei pääse yllättämään, mutta taukovaatteiksi kannattaa olla mukana riittävästi lämmintä puettavaa. Retkellä yövytään kamiinateltassa, joten yöllä ei taatusti joudu palelemaan. Päiväretkien reippailun jälkeen on ihana palata leiriin laittamaan ruokaa nuotion ääreen, teltan lämpöön on hyvä nukahtaa.

28.12.2013–1.1.2014 Sydäntalven hiihtoretki Talaskankaalle

Katso lisätiedot osoitteesta: http://www.luppi.fi/tapahtuma/28-12-1-1-talviretki-talaskankaalle/

Alennusterapiaa

Julkaistu: 11.12.2013

Teksti: Teemu Nöjd, kuvat: Hanna Heikkilä

Joulu on taas, joulu on taas. Roskia katokset kukkuroillaan!

Sen jälkeen sitä saa, sen jälkeen sitä saa, kasseittain

aleroinaa…

Alennukset. Tämä kuvaannollinen käsi, joka kurottaa kukkaroosi. Suu, joka kuiskaa kuittailemaan kortillasi. Alennukset ovat vaarallisia, mutta oikein käytettynä niistä on suunnaton hyöty. Milloin sitten ostaja pitää alennukset tossunsa alla, ja milloin alennus on marionettimestari, joka riepottelee ostajaa tämän tunteista punotuilla naruillansa?

Vältä naruissa roikkumista

Houkuttelevan halvan hintalapun äärellä on hyvä pohtia tarvitsetko kyseistä asiaa oikeasti. Onko kotona jo ruokaa? Löytyykö vaatevalikoimastasi jo puettavaa kesälle, syksylle ja talvelle? Onko nykyinen puhelimesi, tietokoneesi tai elektroniikkalaitteesi vielä toimintakuntoinen? Tarvitsetko oikeasti meikkiä?

Esimerkkikysymykset eivät koske vain alennuksia, vaan kaikkia ostoksia. Jos kysymys saa epäröimään pitkäksi aikaa, olet melko todennäköisesti tekemässä mielitekopohjaisen ostoksen, joka antaa hetkellisen mielihyvän tunteen. Kun se haihtuu, jää tyhjä olo. Jos tätä alkaa paikata uusilla ostoksilla, on jo matkalla marionettimestarin naruihin.

Tältä välttyminen on yksinkertaista, mutta välillä yllättävän vaikeaa. Pitää pysähtyä kysymään itseltään tärkeitä ”tarvitsenko oikeasti?” -kysymyksiä. Niitä voi pohtia jo kotona, mutta viimeistään kaupassa. Jos et ole varma, älä osta. Jos käy niin hassusti, että tarpeellisuutta tuumiessasi joku vie kohteen nenäsi edestä, on otollinen hetki testille. Kuinka kauan sinua harmittaa, ettet saanutkaan haluamaasi? Muistatko asian vielä kuukauden päästä? On todennäköistä että harmitus katoaa pian

Alennuksia tossun alta

Vaikka välttelee alennusansoja, on hyvä myös miettiä tarpeellisia ostoksia ja kuinka alennuksia voisi hyödyntää niitä varten. Ruokaostoksilla kannattaa katsoa, löytyykö haluamastasi tuotteesta alennuslapulla varustettu vaihtoehto. Tietyt ruoat voi myös pakastaa käyttöiän pidentämiseksi.

Elektroniikan kohdalla voi odottaa hintojen laskua. Vaatteiden sesonkialennusten hyödyntäminen kannattaa. Vaatteilla tarkoitetaan tässä tapauksessa sään ja kulutuksen kestäviä, hinta-vastaa-laatua-tuotteita. Alennustuotteiden lisäksi on erittäin hyvä suosia käytettyjä tavaroita sekä vaatteidenvaihtotapahtumia. Näiden kanssa pitää tosin olla tarkkana, ettei hassahda himohamsteriksi. Ei suositella vastaparantuvalle shopaholistille!

Siispä älä osta, “kun halvalla sain”, vaan tarpeen vuoksi. Älä lähde kirpparille tekemään yllätyslöytöjä. Lähde etsimään sieltä tarvitsemaasi halvemmalla. Hanki arkivaatteet mieluiten aina käytettyinä. Näihin sanoihin on hyvä päättää terapiasessio. Tarpeellisia hankintoja, ihmiset!

Joulun parhaat lahjat

Julkaistu: 11.12.2013

Teksti Sonja Martikainen, kuvitus: Miia Vistilä, Nana Sjöblom

Joulu lähestyy, ja kauppojen joulusesonki on jo pitkällä. Mitä jos tänä jouluna sovittaisiin yhdessä, että tavaralahjojen sijaan ilahdutetaan toisiamme aineettomilla joululahjoilla?

Mitä ostaa lahjaksi sukulaistädille, isälle, parhaalle ystävälle tai hänelle, jolla on jo kaikkea? Joulun alla monet tuskailevat kaupoissa lahjaostoksilla. Lahjojen antamisesta on tullut kulutuskulttuurin keskellä perinne, jota harva kyseenalaistaa. Lahjoihin saa uppoamaan satoja euroja, ja kauppojen käytävillä tuhraantuu kallisarvoisia tunteja.

Monet kärsivät tavaraähkystä ilman jouluakin. Mistä tuo kaikki tavara onkaan kertynyt kaappeihin, hyllyille ja varastoon? Tavarapaljous ahdistaa, mutta silti siitä on niin kovin vaikea luopua. Joulun tavaralahjoja tietoisesti vähentämällä saa ainakin pientä helpotusta asiaan.

Jätä stressi kaupan hyllylle

Joululahjojen valinta ja ruuhkaisissa kaupoissa kiertely on stressaavaa. Harva pystyy suunnitelmallisesti hankkimaan lahjoja etukäteen ympäri vuoden, aina kun näkee jotain tietylle ihmiselle sopivaa. Lahjojen hankkiminen jää jouluaattoa edeltäviin päiviin, ja ostoskassit täyttyvät turhista ostoksista. Ei ehditä edes miettiä, mitä lahjan saaja oikeasti tarvitsee.

Joulukiireiden keskellä halutaan hyödyntää kaikki kaupoista saatavat ilmaiset paketointipalvelut, joissa lahjat kääritään kiiltävin paperein ja kimaltavin nauhoin. Revityistä joululahjapapereista ja erilaisista pakkauksista kertyy kuitenkin valtava määrä roskaa. Viimeistään joulupäivien jälkeen paperivuoret kiikutetaan kuljetettavaksi kaatopaikalle. Miten tässä taas kävi näin?

Ei lahjoja, kiitos!

Moni yrittää vakuuttaa perheelleen ja tutuilleen, ettei oikeasti tarvitse jouluna mitään tavaralahjoja. Kaikille tätä ei ole aivan helppoa perustella, ja joku saattaa hieman loukkaantuakin lahjoista kieltäytymisestä.

Jos ajatellaan, että perheenjäsenet antavat toisilleen lahjan joka joulu, vaikkapa 20 vuoden ajan, tekee se aika monta tavaraa yhteensä. Sekaan mahtuu useita turhiakin esineitä, puhumattakaan siitä, jos lahjoja annetaan vuosittain useita. Joulun jälkeen käteen on jäänyt kasa tavaraa, joka pitäisi saada mahtumaan johonkin.

Turha lahja on eri ihmisille eri asioita. Joku ilahtuu erityisesti käytännöllisistä lahjoista, joku toinen odottaa aina jotain suurta ja hienoa, juuri itselleen sopivaa.

Mitäpä jos tänä vuonna tehtäisiin yhdessä sopimus, ettei osteta lainkaan joululahjoja? Lahjan antajan ei tarvitse stressata täydellisen lahjan löytämisestä, eikä lahjan saajan tuskailla kasvavan tavarapaljouden kanssa. Sitä paitsi, vaikka ei ostaisi mitään, jäähän jäljelle itse tekeminen ja järjestäminen!

Läsnäoloa ja hyvää mieltä

Joululahjojen odotus on varsinkin lapsille tärkeä osa joulua. Kymmenien pakettien avaaminen saa pienet silmät kiilumaan, onhan lahjoja voinut toivoa jo hyvissä ajoin ennen joulua. Lahjoja tärkeämpää olisi antaa jouluna aikaa läsnäololle ja yhdessä tekemiselle, niille jää harvoin tarpeeksi tilaa arjessa.

Jouluna voi keksiä monenlaista mukavaa tekemistä. Voi lähteä yhdessä luistelemaan tai pulkkamäkeen, tutkimaan pikkusisarusten kanssa talvista metsää tai iltakävelylle tyhjentyneen kaupungin hiljaisille kaduille. Itse tehdyistä pipareista ja joulutortuista leviää jouluinen tuoksu kotiin, käsillä tekemisestä tulee hyvä mieli. Vaikka paketeista ei saisikaan kaikkia toivomiaan leluja tai tavaroita, pieni pettymys unohtuu puuhastellessa. Läsnäolo sopii lahjana kaikenikäiselle.

Iloa ja apua arkeen

Aikaa ja läsnäoloa voi antaa perheelle, mutta myös ystäville. Itse tehty lahjakortti on saajalleen tärkeä osoitus välittämisestä. Lahjakorttien aiheita on helppo keksiä arkisesta avun tarjoamisesta unohtumattomiin elämyksiin – vain mielikuvitus on rajana. Lahjakortti voi sisältää esimerkiksi siivous- tai remonttiapua, lastenhoitoa, koiran ulkoilutusta, kissavahtina oloa, kutsun retkelle tai lupauksen seurasta lenkkipoluille säällä kuin säällä, teatteri- tai leffaillan, yhdessä tehdyn illallisen tai vaikka käsintehdyn neuletyön ystävän toiveiden mukaan.

Jokavuotisen joulukortin sijaan voi yllättää ystävänsä käsinkirjoitetulla kirjeellä. Sellaisen saaminen on nykyään niin harvinaista, että kirje lämmittää varmasti jokaisen vastaanottajan mieltä. Kaikilla meillä on arjessa omat kiireemme, eikä kuulumisten vaihtamiseen ystävien kanssa jää niin paljon aikaa kuin haluaisi. Kirjeen voi hyvin kirjoittaa joulun jälkeenkin, ystävyys ei katso päivämäärää.

Jouluna on hyvä aika muistuttaa kaikkia läheisiään siitä, kuinka tärkeitä he ovat – siihen ei tarvita tavaralahjoja. Ja mikä parasta, joulun parhaat lahjat ilahduttavat niin lahjan antajaa kuin sen saajaa vielä joulun jälkeenkin.

Tulostettavia lahjakortteja täällä!