Apua ongelmallisen joulusuhteen hoitoon

Julkaistu: 11.12.2013

Teksti: Iitu Kiminki & Nelli Heinimo, kuvitus: Laura Mitrunen

Onko sinunkin suhteesi jouluun hieman vinksahtanut? Lue joulusuhdeterapeutin vinkit viiteen tyypilliseen ongelmaan.

1. Viime hetken höyrypää

Tämä tyyppi välttelee ajatusta lahjaostoksista viimeiseen asti. Jouluaattoa edeltävänä viikonloppuna hän suuntaa ostoskeskukseen ja kuluttaa koko päivän kassajonoissa hermo kireänä. Lahjoilla ei ole niin väliä, kunhan kaikille on paketit.

VINKKI: Välttelet tyypillisesti ikäviä asioita viimeiseen asti. Onko epämiellyttävältä tuntuva toiminta lopulta kaiken vaivan ja tuskan arvoista? Ehkä läheisesi eivät sittenkään pyyhkisi nimeäsi sukupuun oksalta, vaikka saisivatkin elokuvalipun tai hierontalahjakortin.

2. Jouluperfektionisti

Kaiken täytyy olla viimeisen päälle. Jouluvalmistelut aloitetaan jo hyvissä ajoin elokuussa, ja lautasliinat on hankittava sävy sävyyn verhojen kanssa – vuoden sisustustrendiväreissä tietysti. Mikään yksityiskohta ei saa mennä pieleen.

VINKKI: Kukaan ei ole täydellinen, eikä tarvitsekaan. Hengitä syvään ja ota rennosti, jos vastoinkäymisiä ilmaantuu. Todennäköisesti pieleen menneitä yksityiskohtia ei edes huomaa kukaan muu kuin sinä itse.

3. Kaukomaille pakenija

Perinteinen, stressaava ja kaupallinen joulu kyllästyttää niin, että kaukomaille pakenija viettää joulun palmujen alla. Siellä hömpästä ei ole tietoakaan ja vuodenvaihteen pyhistä pääsee oikeasti nauttimaan.

VINKKI: Hyvää ei aina tarvitse lähteä etsimään kauas. Katso, jos lähempääkin löytyisi sopiva mahdollisuus stressittömään joulunviettoon.

4. Säästäväinen shoppailija

Ennen aattoa ei lahjoja kannata vielä hankkia, vaan ostoksille lähdetään vasta pyhien jälkeen, kun alennusmyynnit alkavat. Samalla rahalla saa silloin vaikka mitä uutta ja hienoa, kaksi yhden hinnalla!

VINKKI: Kannattaako ottaa kaksi, vai pärjäisitkö sittenkin vähemmällä? Liikaa ei kannata ostaa edes jouluna.

5. Tilpehöörihullu askartelija

Askartelukauppojen vakioasiakas räpeltää vuodesta toiseen 101 glittertähtikoristeista joulukorttia kavereilleen. Asuntokin on täynnä mitä mielikuvituksellisinta tee-se-itse-krääsää.

VINKKI: Yritä kanavoida luovuuttasi ja käsillä tekemisen haluasi johonkin vähemmän turhaa tavaraa tuottavaan. Esimerkiksi leipominen on kivaa, eikä siitä jää muistoksi muovikoristeita, joiden maatumisaika kaatopaikalla on satoja vuosia.

Joulumörkö – taas se tulee

Julkaistu: 11.12.2013

Teksti ja kuvat: Hanna Heikkilä

Erilainen joulu ei ole aina oma valinta.

Matkustetaan jouluksi pois. Kokeillaan muiden maiden perinneruokia. Ei hankita lahjoja. Useimmiten ”erilainen joulu” koetaan omaksi valinnaksi tai jopa eksoottiseksi kokemukseksi.

Suomessa asuu kuitenkin suuri joukko ihmisiä, jotka eivät vietä joulua uskonnon, köyhyyden, yksinäisyyden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

Suomalaisen työn liitto teetti vuonna 2012 Joulututkimuksen, jonka mukaan joka kymmenes suomalainen ei pidä joulusta tai kokee joulun merkityksettömäksi. Tiedetään, että muslimit, Jehovan todistajat ja juutalaiset eivät vietä joulua lainkaan, mutta tuskin kovin moni työtön syrjäytynytkään.

Työttömän ja vähävaraisen joulun voi pelastaa jouluapu. Esimerkiksi Helsingissä Töölön kisahalli täyttyy vuosittain jouluaaton ruokailijoista, kun Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ry järjestää vähävaraisille, syrjäytyneille ja kodittomille perinteisen joulujuhlan.

Joulutta pienessä kyläkoulussa

Pienen paikkakunnan kyläkoulussa joulunaika voi olla ei-luterilaiselle oppilaalle hyvin vaikeaa aikaa. Jouluvalmistelut aloitetaan hyvissä ajoin, ja pääsääntöisesti kaikki osallistuivat niihin, sillä lapset ovat tietysti innoissaan joulusta.

Miian (nimi vaihdettu) koulussa joulujuhliin valmistauduttiin huolella ja hartaasti, sillä johtava opettaja oli hyvin konservatiivinen.

– Tunsin itseni ulkopuoliseksi joulun aikaan. Toivoin että se menee nopeasti ohi, jotta palaisimme taas normaaliin päiväjärjestykseen. Muut harjoittelivat näytelmiä tai lauloivat joululauluja, kun itse olin usein yksin luokassa odottamassa useankin tunnin ajan.

Miia oli sikäli onnekas, ettei kohdannut pienessä koulussa kiusaamista. Energiaa häneltä tosin meni normaaliakin enemmän siihen, ettei erottuisi joukosta ja tuntisi olevansa niin erilainen.

Miian perhe ei viettänyt joulua. Heidän uskonnossaan ei ajateltu, että Jeesus olisi syntynyt jouluna, vaan että joulu on perua pakanallisesta juhlasta. Miian pitikin olla jo hyvin pienenä varovainen, ettei vahingossakaan osallistunut mihinkään jouluun liittyvään, se olisi ollut syntiä.

– Jos olisin saanut valita, olisin viettänyt joulua. Uskoisin, että aika harva lapsi pitää joulusta juuri sen vuoksi, että Jeesus on syntynyt silloin.

Nykyään joulu merkitsee Miialle ylimääräisiä pyhiä ja yhteistä aikaa lapsuuden perheen kanssa. Miia ei ole enää vuosikymmeneen ollut mukana uskonnossa, mutta ei silti ole viettänyt joulua kertaakaan.

– Ei minusta jouluihmistä tule, mutta jos joskus itselläni on lapsia, niin sitten opettelen viettämään joulua niin kuin muutkin.

Joulutunnelma tipotiessään

Joulunaika on piikki median perheväkivaltauutisoinnissa – ja Alkon myyntiluvuissa. Tilastokeskuksen mukaan Alko ilmoitti vuonna 2012 pelkästään jouluviikon asiakasmääräkseen 2,2 miljoonaa. Alkon litramääräinen myynti puolestaan kasvaa joulun vaikutuksesta kahden viikon aikana 3,7 miljoonaa litraa.

Moni lapsi joutuukin luopumaan unelmajoulustaan vanhempiensa päihteiden käytön vuoksi. Usein tällaisissa tapauksissa ei itketä joululahjojen puutetta, vaan turvattomuuden tunnetta.

Millan (nimi vaihdettu) joulutarina on pirstaleinen. Lapsuuden joulut olivat kaukana perinteisestä. Parhaiten mieleen muistuvat turvakodissa vietetyt joulut Espoossa ja Helsingissä, jolloin myös äiti ja pieni veli olivat läsnä. Isää hän ei mainitse turvakodin ajoilta, mutta muistaa hänet jouluna, jolloin asui vielä kotona.

– Muistan sen joulun, kun asuttiin Länsi-Pasilassa, ja faija oli ihan kamoissa. Käski mut vaan leikkimään toiseen huoneeseen joillain nukeilla. Itse se narkkasi viereisessä huoneessa ja piti mutsinkin siellä. Kuulostaa tosi ankealta, mutta onneksi ne ajat ovat jo mennyttä.

Nykyisin Milla opiskelee, ja hänellä on luotettava poikaystävä. Milla asuu eri paikkakunnalla kuin äitinsä tai isänsä, mutta on säännöllisesti yhteydessä molempiin.

Valtakunnallisen lastensuojelujärjestön Ensi- ja turvakotien liitto kertoi vuoden 2012 jouluna, etteivät heidän asiakasmääränsä kasva jouluisin, vaikka suurin osa turvakodeista auttaa ympäri vuorokauden myös joulunpyhinä. Liiton mukaan joulu on perheille aikaa, jolloin kotona sinnitellään tavallista pidempään. Siitäkin huolimatta, että väkivallan uhka on jo todellinen.

Avun hakemisen kynnystä on pyritty madaltamaan. Liitto onkin perustanut virtuaaliturvakodin, jonka palveluiden tarkoitus on myös ennaltaehkäistä perheväkivaltaa. Siellä kuka tahansa perheväkivallan uhri voi saada keskusteluapua ammattiauttajilta tai vertaistukea muilta perheväkivallan uhreilta.

Lähteet:

www.suomalainenjoulu.fi

www.tilastokeskus.fi

www.hurstinapu.net

www.turvakoti.net

https://ensijaturvakotienliitto-fi.directo.fi/

Jasper Pääkkönen: Vihaa, rakkautta ja kaloja

Julkaistu: 11.12.2013

Teksti: Outi Immonen, kuvat: Hanna Heikkilä

Jasper Pääkkönen näyttelee Leijonasydän-elokuvassa kovaa ja rajua hahmoa, mutta oikeassa elämässä hän haluaa suojella Suomen uhanalaiset kalat.

Dome Karukosken ohjaamassa ja Aleksi Bardyn käsikirjoittamassa uudessa Leijonasydän-elokuvassa veljekset Teppo (Peter Franzén) ja Harri (Jasper Pääkkönen) ovat uusnatsiryhmän jäseniä. Kun Teppo rakastuu naiseen, jolla on tummaihoinen poika, kaikkien elämä kääntyy ympäri.

– Mielestäni Leijonasydän kertoo ennen kaikkea rakkaudesta ja sen menettämisen pelosta, Pääkkönen tiivistää elokuvan sisältöä.

Elokuvassa on monenlaista rakkautta, vaikka mistään lällyttelystä ei silti ole kyse. Leijonasydämen vahvoja teemoja ovat myös väkivalta sekä rasismi, vaikka veljeys ja rakkaus nousevat Pääkkösen mukaan tärkeydessä niiden ohi. Elokuva ei sinänsä kerro väkivallasta, vaikka nyrkit heiluvatkin useaan otteeseen. Todella useaan.

Pääkkösen mukaan Harria oli todella haastavaa ja mielenkiintoista näytellä. Hahmo on monitasoisempi kuin mitä ensin voisi luulla. Harrilla on lähes läpäisemättömän kova ulkokuori, jonka alle hän kätkee herkemmän sisimpänsä, pelkonsa ja epävarmuutensa.

– Harrin suurin pelko on Tepon menettäminen. Veli on hänen ainoa perheensä ja tämän uusi elämä hämmentää Harria. Hänellä on myös ne omat pirunsa ja hän on äärimmäisen vakaumuksellinen.

Totuus taustalla

Ennen Leijonasydämen kuvauksia eräs entinen uusnatsi kertoi tiimille, millaista ryhmässä oleminen oikeasti voi olla. Jutut olivat Pääkkösen mukaan todella rajujakin. Vaikka elokuvan teemat ovat ajoittain synkkiä, on mukana myös huumoria. Sen avulla vaikeitakin asioita on helpompi käsitellä. Totuuspohja takaa oikeat ihmiset ja näiden oikeat ajatukset, jotka aukeavat jokaiselle katsojalle eri tavalla.

– Olen sitä mieltä, että Leijonasydämessä ei ole olemassa absoluuttista pahaa tai hyvää. Eri katsojat käsittävät asiat eri lailla. On ollut mielenkiintoista huomata, miten Harrin hahmo käsitetään. Yksi kokee hänet kamalaksi kusipääksi, toinen haluaisi halata, koska Harri vaikuttaa ressukalta.

Hän toivoo, että elokuva voisi auttaa ihmisiä ymmärtämään ennakkoluulojen ja rasismin alkuperiä ja syitä, vaikka ihan kaikkea ei hänen mukaansa silti voi ymmärtää.

– Moni elokuvan nähnyt on kertonut, että on sitä katsoessaan ja vitseille nauraessaan hämmentyneenä miettinyt, että saako tällaisille jutuille oikeastaan edes nauraa. Uskon että elokuva saa katsojan pohtimaan omia ennakkoluulojaan. Jos niitä on, niin mistä ne johtuvat?

Kalojen suojelija

Pääkkösen elämä ei ole pelkkää ensi-iltaa ja monitasoisia rooleja. Elokuvanteon ohella hän on myös innokas kalamies. Hän on viime aikoina tullut tunnetuksi myös uhanalaisten kalojen puolestapuhujana. Pääkkönen sai sen ansiosta lokakuussa Suomen luonnonsuojeluliiton Ympäristöavaus-palkinnon.

– Kukaan ei vaan ollut ottanut asiaa ennen julkisesti puheeksi. Tutkijat ovat jo vuosia yrittäneet selittää, että vaelluskalakantamme ovat uhanalaisia ja pian sukupuutossa. Mutta kukaan ei ole kuunnellut heitä.

Muutama vuosi sitten hän päätti, että asioille on nyt oikeasti tehtävä jotain. Esimerkiksi saimaannieriä on uhanalaisempi kuin saimaannorppa, mutta sitä ei opeteta kouluissa.

– Mielestäni julkinen paine on ainoa tapa vaikuttaa tällaisissa asioissa. Julkisuuden henkilönä koen, että minulla on mahdollisuus oikeasti saada asioita esille.

Ihmiset kuuntelevat monesti telkkarista tuttua naamaa helpommin kuin juroa tutkijaa. Usein julkkikset kuitenkin käyttävät aikansa vain itsestään puhumiseen, eivätkä tuo esille tärkeitä asioita.

– Kaikkia ei vain kiinnosta mahdollisuus vaikuttaa, mikä on vähän sääli. Väylä on, ja sitä pitäisi käyttää enemmän. Esimerkiksi Dome puhuu usein haastatteluissaan koulukiusaamisesta, mikä auttaa pitämään keskustelua yllä.

Vaikka lähes jokainen suomalainen vaelluskalakanta on uhanalainen, maa- ja metsätalousministeriö ei tee asialle mitään. Viime aikoina herännyt julkinen keskustelu kalojen tilanteesta on pikkuhiljaa saanut ministeritkin kiinnostumaan ja tutkimaan omia linjauksiaan. Pääkkösen mukaan tulee kuitenkin kestämään vielä valitettavan kauan, ennen kuin asioihin saadaan oikeasti jotain muutosta. Toimintaa pitäisi kuitenkin saada aikaan nyt, eikä huomenna. Mitä me sitten voisimme tehdä auttaaksemme? Pääkkönen vannoo sosiaalisen median nimeen.

– Somen aikakausi on tässä yhteydessä ihan mahtava juttu. Jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa, eikä se vaadi todellakaan yhtä hiiren klikkausta enempää.

Kun jakaa aiheeseen liittyviä kirjoituksia, artikkeleita tai uutisia, tietoa on helppo levittää.

– Oikeasti se on todella helppoa ja äärimmäisen tehokasta. Myös ministerit tulevat silloin huomaamaan, että asiasta ollaan kiinnostuneita ja keskustelua on. Tämä luo julkista painetta, mikä taas lopulta johtaa muutoksiin.

Nuorten Luonnon shoppailupeli

Julkaistu: 25.11.2013

Pelin suunnittelu: Iitu Kiminki & Miia Vistilä, kuvitus ja ulkoasu: Eero Astala

Jouluostoskausi lähenee! Jos ulkona on karmea sää eikä matka ostoskeskukseen huvita, voi shoppailun tuomaa nautintoa simuloida myös kotisohvalta käsin Nuorten Luonnon shoppailupelin parissa.

Peli vie sinut monenlaisiin ostosparatiiseihin, paikallisesta Automarketista Milanon muotiviikoille. Houkutuksia riittää, ja mitä vain voi tapahtua. Tosielämästä shoppailupeli kuitenkin poikkeaa siinä, että samaistut pelaajana ostosriippuvaisen himoshoppaajan rooliin – niin kauan kuin rahaa riittää, ostamisesta ei voi eikä saa kieltäytyä! Tulosta pelilauta tästä tai leikkaa irti Nuorten Luonnon numerosta 4/2013.

Pelitarvikkeet:
Tarvitset pelaamiseen yhden arpakuution sekä jokaista pelaajaa kohden kaksi samanlaista kolikkoa pelimerkeiksi. Säännöt ovat pelilaudan viereisellä sivulla.

Pelin alku:
Pelin alkaessa jokaisen pelaajan tilillä on 500 euroa. Pelaajien tulee asettaa toinen pelimerkeistään tämän summan kohdalle tilin saldo -osioon. Toinen pelimerkeistä asetetaan pelin lähtöruutuun. Suurimmalla kolikolla pelaava aloittaa.

Pelin päättyminen:
Peli loppuu, jos joku pelaajista tippuu markkinatalouden oravanpyörästä joko velkaantumalla yli 1 000 euroa tai jäämällä velkavankeuteen. Vaihtoehtoisesti peli voi loppua maailman tuhoutumiseen.

Säännöt:

Pelaajat kiertävät pelilautaa myötäpäivään. Jokainen pelaaja heittää vuorollaan noppaa kerran. Pelaaja siirtyy heittämänsä nopan silmäluvun verran eteenpäin ja toimii ohjeiden mukaan riippuen siitä, mihin ruutuun päätyi. Tämän jälkeen vuoro siirtyy myötäpäivään seuraavalle pelaajalle.

Pelin tavoitteena on venyttää shoppailureissua niin pitkäksi kuin mahdollista velkaantumatta liikaa tai joutumatta ulosottoon. Tilin saldo muuttuu pelin kuluessa ostoskäyttäytymisesi mukaisesti. Maksimisaldo on kuitenkin 1 000 euroa, siitä yli menevät säästöt eivät näy enää tilillä.

Pelilaudan eri puolilla pelaaja pääsee ostoksille viiteen eri kohteeseen: Automarkettiin, Ostoskeskukseen, Elektroniikkataivaaseen, Designkortteliin ja Milanon muotiviikoille. Jos osut heitollasi ostosruutuun, vähennä tililtäsi ruudun osoittama summa rahaa liikuttamalla tilisi saldoa kuvaavaa pelimerkkiä. Kerro tämän lisäksi muille pelaajille, mihin törsäsit ja miksi. Tässä saat käyttää mielikuvitustasi!

Saatat päätyä heitollasi myös erikoisruutuun. Niitä on pelissä yhteensä viisi: internet, alennusmyynnit, pelit & veikkaus, kirppis sekä pörssi. Heitä ruudussa noppaa ja katso toimintaohjeet seuraavasta listasta:

Internet

Pariton noppa: Voitat nettipokerissa 100 euroa perjantai-illan kunniaksi.
Parillinen noppa: Lankeat nettihuijaukseen ja menetät kaikki säästösi. Tilin saldo tippuu nollaan. Jos säästöjä ei alun perinkään ollut ryöstettäväksi, jäi huijariraukka puille paljaille.

Alennusmyynnit

Pariton noppa: Ostat herätteenä huippuhalvat lennot Milanoon! Maksa 100 euroa ja siirry suoraan valitsemaasi muotiviikkojen ruutuun.
Parillinen noppa: Taistelu parhaista diileistä oli hurjaa ja silmälasisi hajosivat alennusmyyntien käsirysyssä. Ostat tarjouksesta tilalle kahdet uudet yksien hinnalla 300 euron hintaan.

Pelit & veikkaus

Pariton: Voitatte kimppalotossa. Jaa valitsemasi pelaajan kanssa 1 000 euron voittosumma.
Parillinen: Jäät koukkuun hedelmäpeliin ja pelaat puolet juuri saamastasi palkasta. Hupsista!

Kirpputori

Pariton noppa: Myyt kaikki turhat tavarasi kirppiksellä ja tienaat niillä 200 euroa. Nyt kaapissakin on tilaa ostaa taas uutta!
Parillinen noppa: Maailmantuska iskee kierrellessäsi hyväntekeväisyysjärjestön kirpputorilla. Päätät lahjoittaa 100 euroa Afrikan lapsille ja jatkat ostosreissua paremmalla mielellä.

Pörssi

Pariton noppa: Sijoitit rahasti oikeisiin osakkeisiin, ja tilisi saldo täyttyy 1 000 euron maksimiin. Onnenpäivä!
Parillinen noppa: Talouskupla puhkeaa ja kiihtyvä finanssikriisi suistaa maailman tuhoon. Koko peli päättyy.

Pelilaudan kulmaruudut

Lähtöruutu
Joka kerta ohittaessasi lähtöruudun saat vanhemmiltasi kuukausirahaa 500 euroa.

Palkkapäivä
Ohittaessasi palkkapäiväruudun, tilillesi ropsahtaa nopan silmäluvun verran satasia. Jos pysähdyt palkkapäiväruutuun, saat palkkaa tuplamäärän tehokkaan myyntityön ansiosta!

Pikavippi
Jos pysähdyt ruutuun ja tilisi on miinuksella, sorrut 500 euroa pikavippitarjoukseen. Lisää tilisi saldoa tällä summalla. Vippi erääntyy maksettavaksi sitten joskus myöhemmin…

Velkavankila
Jos pysähdyt velkavankilassa, erääntyy pikavippisi viimein maksuun. Selviät tehtävästä heittämällä nopalla silmäluvun 6. Saat yrittää yhteensä kolmen pelivuoron ajan, yhden kerran vuoroa kohden.
Jos onnistuit, nollaa tilisi saldo ja jatka matkaa. Muussa tapauksessa joudut ulosottoon ja häviät pelin.

Jos et ole ottanut pikavippiä ennen pysähtymistäsi velkavankilassa, saat käyttää ohitustietä ja jatkaa matkaasi ostoksille ilman häiriötä.

Lataa säännöt ja pelilauta tästä:

Shoppailupeli

Joululahjakortit

Julkaistu: 25.11.2013

Lahjakortit: Miia Vistilä & Nana Sjöblom

Jouluna ei tarvitse antaa lahjaksi tavaraa. Anna sen sijaan aikaa ja elämyksiä! Tulosta tästä Nuorten Luonnon lahjakortit, liimaa kuva vaikka pahville ja anna ystävälle tai läheiselle.

Tuuli Hypénin Nanna on kiltti muttei hampaaton

Julkaistu: 1.10.2013

Teksti: Aino Saarenmaa, kuvat: Hanna Heikkilä, kuvitus: Tuuli Hypén

Sarjakuvakettu Nanna levittää ympärilleen hyvää mieltä. Nyt citykettua mietityttää ilmastonmuutos. 

Sarjakuvataiteilija Tuuli Hypénin kädenjälki on Luonto-Liitossa jo ennestään tuttu. Ensin yhteistyötä tehtiin Salakaadot seis -kampanjan yhteydessä, ja nyt on vuorossa Ilmastolupaus-kampanja.

– Tällaisiin yhteistöihin osallistuminen on luonnollinen tapa vaikuttaa. Kun piirrän esimerkiksi Hesariin, en halua ottaa suoraan kantaa. Saarnaavat sarjakuvat ärsyttävät minua. Mieluummin otan kantaa pehmeästi, rivien välistä, Hypén kertoo.

Ilmastonmuutoksesta on väännetty kättä jo pitkään, ja monia keskustelu alkaa jo väsyttää. Aihe on silti ikävä kyllä edelleen ajankohtainen.

– Ilmastonmuutos on tärkeä aihe. Ihmisiä täytyy pitää hereillä, sillä valitettavan usein meillä on tapana vain unohtaa. Jos hiljenemme, peli on jo pelattu.

Luonto-Liiton ilmastokampanjassa seikkailee Hypénin tunnetuin hahmo, Nuorten Luonnon sarjakuvapalstaltakin tuttu citykettu Nanna, joka tuskailee muun muassa shoppailun aiheuttaman ahdistuksen kanssa.

– Kun piirrän, en mieti liikoja etukäteen. Ilmastokampanjan kuvia tehdessä tuli mietittyä itsekin, millainen on hyvä tai huono ilmastokansalainen.

Vapaus tuo epävarmuutta

Turkulainen Hypén on juuri purkamassa muutaman taiteilijan yhteisnäyttelyä Helsingin Arabianrannassa. Tällaista sarjakuvataiteilijan työ parhaimmillaan on, sosiaalista ja monipuolista puuhaa.

– Kollegat ovat mukavia, ja heidän kanssaan on kiva hengailla myös vapaalla.

Suomessa kuitenkin vain muutama taiteilija elää sarjakuvia piirtämällä. Tuuli itse suunnittelee lisäksi logoja sekä erilaisia hahmoja yrityksille ja mainoksiin. Etenkin erilaisten maskottien suunnittelu on Hypénille mieluisaa puuhaa.

– Välillä on paljon töitä, välillä ei ollenkaan. Tulevaisuus on epävarma, ja sitä täytyy sietää.

Sarjakuvataiteilijan arjessa Hypénin mukaan parasta on vapaus. Töitä saa tehdä omassa rauhassa, eikä kukaan kurki ja hiillosta olan yli. Piirtämään voi lähteä vaikka kahvilaan.

Haasteitakin boheemissa taiteilijaelämässä on. Taiteilija on itse vastuussa kaikesta, niin myynnistä kuin markkinoinnista. Alan arvostuksessakin olisi parantamisen varaa.

– Toisinaan tulee sellaisia pyyntöjä, että kyllähän sinä tämän nyt ilmaiseksi teet, kun muutenkin piirrät.

Lapsuuden haaveet todeksi

Ammatinvalinnassa on yhä useammalle kyse harrastuksesta tai muuten itselle tärkeästä asiasta. Toisille elannon tuo bloggaaminen, joillekin muoti tai kokkaaminen. Itsensä työllistäminen omilla unelmillaan vaatii kuitenkin työtä ja sinnikkyyttä.

– Tämä on lapsuuden unelmani. Olen ollut tosissani ja peräänantamaton. Otin reippaasti yhteyttä kustantajiin, ensimmäisellä kerralla ei tietenkään onnistanut.

Enemmän tekijöitä kuin lukijoita, on Hypénin mielipide suomalaisen sarjakuvan tilasta. Moni sijoittaa rahansa mieluummin ulkomaiseen kuin kotimaiseen sarjakuvaan.

– Kyllä tämä on sellainen ammatti, jonka kanssa saa aina painia. Välillä joutuu miettimään, että onko kyseessä vakavasti otettava ammatti vai kallis harrastus. Siihenkin on vähän vaikea itse vaikuttaa.

Hypén nousi suuremman yleisön tietoisuuteen vuonna 2009, kun Nanna sai kunniamaininnan Sarjis 2009 -kilpailussa. Nyt Nanna on ilahduttanut paikallislehtien lukijoita jo useamman vuoden ajan.

– Olen saanut palautetta hyvin erilaisilta Nannan lukijoilta. Monet ovat sanoneet, että Nannasta tulee hyvä mieli. Se on kivasti sanottu. En halunnut tehdä ilkeää, mutta en myöskään hampaatonta sarjakuvaa. Nannassa käsitellään ikäviäkin asioita ystävällisesti.

Tietokonepelejä ja kissoja

Tuuli Hypén on itseoppinut sarjakuvataiteilija, mutta esimerkiksi Limingan taidekoulussa on mahdollista opiskella sarjakuvalinjalla. Lisäksi järjestetään erilaisia kursseja ja harrastustoimintaa. Tähän mennessä Hypén on piirtänyt strippisarjakuvia, mutta pitkän tarinan tekeminen houkuttaa.

– Olen kyllä jo ottanut askelia siihen suuntaan, mutta sitä pitäisi ehkä vähän opiskella. Pitkän tarinan tekeminen on kuitenkin eri taiteenlaji aina käsikirjoituksesta alkaen.

Nettisivuillaan Hypén kertoo saavansa innoitusta digitaalisesta pelikulttuurista. Nannaankin on liukunut viittauksia tietokonepeleihin jopa siinä määrin, että piirtäjän on täytynyt hillitä itseään.

– Olen pelannut 1980-luvulta lähtien kaikki tietokonepelit läpi. Välillä täytyy muistuttaa itseään, että kaikki sisäpiirivitsit eivät välttämättä aukea muille. Tietokonepelit ovat harrastus, josta ei tullut työtä, onneksi, Tuuli nauraa.

Sarjakuvataiteilijan innoittajina ovat myös kissat. Hypén onkin pesunkestävä kissaihminen. Vuoden alussa Hypén julkaisi yhdessä sarjakuvapiirtäjä Ninni Aallon kanssa kissa-aiheisen sarjakuva-albumin.

– Se oli rento proggis. Mietin kyllä aluksi, että kannattaako kissoja piirtää. Niistä on tehty sarjakuvia jo vaikka kuinka paljon. Tulimme kuitenkin siihen lopputulokseen, että maailma tarvitsee aina lisää kissoja.