Elämää petojen kanssa
Julkaistu: 21.1.2015

Meeri Koutaniemen näyttely kertoo bhutanilaisista ja heidän arvostavasta suhtautumisestaan villieläimiin ja luontoon. Näyttely kyseenalaistaa myös suomalaisten petoasenteet.
Ihmiset ja pedot ovat eläneet toistensa rinnalla jo aikojen alusta saakka. Kun ihminen nosti itsensä kaikkien eläinten valtiaaksi, tuo lajien välillä vallinut harmonia kuitenkin muuttui.
Tästä kertoo nykypäivänä hyvin esimerkiksi Suomessa susia kohtaan tunnettu kauna. Kauna joka ei ole vieläkään kadonnut, vaikka metsissämme jolkottavat karvaturvat lähestulkoon hävitettiin vuosien 1800–1972 välillä. Tuolloin hukkia tapettiin maassamme tuhatmäärin. Tänä päivänä metsissämme arvioidaan olevan jäljellä enää noin muutama sata sutta.
Kaikkialla tilanne ei ole kuitenkaan näin surkea. Siitä kertoo esimerkiksi Meeri Koutaniemen taidenäyttely, jossa hän käsittelee villieläinten ja ihmisten välistä suhdetta Itä-Himalajan Bhutanissa.
Bhutanissa ihmiset arvostavat luontoa vieläkin juuri sen itseisarvon takia, eivätkä niinkään oman hyötynsä vuoksi.
Vaikka Bhutanin asukkaat kohtaavatkin villieläimiä tilanteissa, jotka eivät aina pääty ihmisten kannalta hyvin, tahtovat he silti säilyttää luontonsa juuri sen monimuotoisuuden vuoksi. Bhutanilaiset tietävät, että suurin osa villieläimistä välttelee heitä yhtä hanakasti kuin he niitä.
Samalla tavalla tavalla kuin ihmisten keskuudesta löytyy häiriintyneitä yksilöitä, löytyy tällaisia tapauksia myös muun eläinkunnan joukosta. Yhden tai kahden hankaluuksia aiheuttavan yksilön takia on ahdasmielistä tuomita koko lajia.
WWF:n bhutanilaisille antama tuki, jonka on tarkoitus ehkäistä villieläinten ja ihmisten välisiä konflikteja, on rohkaissut heitä entisestään elämään sovussa villin luontonsa kanssa.
Silminnäkijät – Meeri Koutaniemen kuvia ihmisen ja luonnon kohtaamisesta
-valokuvanäyttely kiertää ympäri Suomea talven aikana. Katso Facebookista tarkemmat aikataulut ja paikkakunnat.